Kuumat yöt

Enkä valitettavasti viittaa tuolla otsikolla niihin tunnelmiin, joista Kari Tapio samannimisessä biisissä laulaa.

Olen nyt syönyt hormonilääkettä reilun kuukauden. Nuo "kuumat yöt" alkoivat lähes välittömästi lääkityksen alettua. Se onkin oikeastaan ainoa tai ainakin hankalin sivuvaikutus. Kuukautisia tosin ei ole kuulunut (saanenko jo heittää niille lopullisesti hyvästit?) ja lääkitys myös kerää kroppaan nestettä, mikä ilmenee aamuisin etenkin sormien turvotuksena.

Mutta se kuuma. Noita kuumia aaltoja on joskus päivisinkin, mutta ei niin paljon eikä niin häiritseviä kuin öisin. Onneksi en hikoile, kuten kortisonilääkityksen aikana, jolloin nukuinkin pyyhe tyynyn suojana. Nyt on vaan yksinkertaisesti kuuma, joka iskee hetkessä. On pakko potkia peitto pois ja silti tuntuu, että sulan patjaan kiinni ja että on pakko nousta ylös. Alkuun nousinkin, mutta huomattuani kuuman menevän ohi yhtä nopeasti kuin se alkoikin, yritän pysytellä sängyssä. Se helpottaa muutamassa minuutissa.

Kuumia aaltoja tulee ehkä kahdesta neljään kertaa yössä. En ole normaalistikaan mikään hyvin nukkumisen mestari, mutta yöt ovat kyllä nyt todella levottomia. Kuuman helpotettua ehdin joskus nukahtaa ilman peittoa ja tietysti herään sitten kohta kylmään.

Tokihan lääkäri määräsi näidenkin oireiden varalle lääkettä. En kuitenkaan ihan kevein perustein haluaisi aloittaa taas uutta lääkettä uusine mahdollisine sivuvaikutuksineen. Joten ainakin toistaiseksi aion viettää yöni edelleen kuumissa tunnelmissa.