keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Kuumat aallot vs. minä, 1–0

Luovutusvoitto kuumille aalloille. Olen syönyt hormonilääkitystä kohta kolme kuukautta ja kuten aiemassa postauksessa kerroin, kuumat yöt alkoivat välittömästi. Sen jälkeen ei ole varmasti ollut yhtään yötä, etten olisi vähintään kerran kiehunut lakanoiden välissä.

Luokittelin nuo kuumakohtaukset leikkisästi kolmeen kategoriaan: pi
eni kuuma, keskikokoinen kuuma ja iso kuuma. Pieni kuuma iskee monesti heti nukkumaan mennessä, mutta siihen riittää yleensä, kun potkii peittoa vähän vähemmäksi. Keskikokoinen kuuma vaatii peiton heittämisen kokonaan, mutta menee ohi muutamassa minuutissa, kun malttaa maata rauhassa paikallaan. Iso kuuma taas ei meinaa millään hellittää. Tyyny ja patjakin tuntuvat sata-asteisilta ja usein on noustava hetkeksi ylös. Voi mennä kymmenkunta minuuttia, ennen kuin helpottaa. Hyvänä yönä saatan selvitä yhdellä pienellä ja yhdellä keskikoisella, hankalimpina öinä kuumia on jopa puolenkymmentä, joista parikin isoa.

Lääkärihän määräsi noita sivuvaikutuksia varten Ergotamin-nimistä, vaihdevuosioireisiin tarkoitettua lääkettä. Olen kuitenkin yrittänyt sinnitellä ilman, koska en haluaisi syödä yhtään lääkettä, jos ei ole pakko. Nyt nostin kuitenkin kädet pystyyn, sen verran tuskastuttuvia yöt välillä ovat. Lääkkeestä on kahta versiota, toisessa vaikuttavana aineena lisäksi fenobarbitaali, jolla voi olla väsyttävä vaikutus. Päätin yrittää ensin tuota ”kevyempää” vaihtoehtoa.

Luin netistä ihmisten kokemuksia ko. lääkkeestä, ja kuten arvata saattaa, vaikutuksia oli lähes yhtä paljon kuin käyttäjiäkin. Yksi oli saanut lääkkeestä hyvin apua, toinen ei ollenkaan. Ja kaikkea siltä ja väliltä. Nyt vaan sitten jännäämään, jatkuvatko minun kuumat yöni.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti